TuuliWatin tuulivoimaloilla on lähes samanikäinen kummilapsi, jonka mukaan voimala on saanut nimensä. Nämä kummilapset ovat syntyneet maailmaan, jossa uusiutuva energia, kuten tuulivoima, on todellinen mahdollisuus kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. Pikkukummit ehtivät kasvaa täysi-ikäisiksi nimikkovoimalansa käyttöiän aikana.

Tuulipuistot

Ii Olhava

Olhavan tuulipuisto Iin kunnassa valmistui keväällä 2013. Tuulivoimapuisto koostuu kahdeksasta Vestas V112-tyyppisestä teholtaan 3 MW tuulivoimalasta, jolloin puiston kokonaistehoksi muodostuu 24 megawattia. Tuulivoimalaitosten napakorkeus on 140 metriä ja pyyhkäisykorkeus 196 metriä. Tuulivoimapuiston avajaisia vietettiin 18.3.2013, puiston avasi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

Olhavan tuulivoimapuiston alueelle on laadittu tuulivoimaosayleiskaava. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus päätti, ettei hankkeessa sovelleta YVA-menettelyä.

Tuulivoimapuisto liittyy omalla sähköasemalla suoraan alueen halki kulkevaan kantaverkon 110 kV voimajohtoon. 


Kartalla

Ii Olhavan laajennus

Iin Olhavan tuulivoimapuiston laajennus valmistui loppuvuodesta 2014. Olhavan laajennusosa muodostuu kolmesta Vestaksen 3,3 MW:n V126-tuulivoimalasta napakorkeudeltaan 137 m. Laajennuksen myötä Olhavan tuulipuiston kokonaisteho nousi 33,9 megawattiin.

Laajennusosan tuulivoimalat sijoittuvat Olhavan tuulipuiston välittömään läheisyyteen ensimmäisten kahdeksan tuulivoimalan länsipuolelle.

Olhavan tuulivoimapuiston alueelle on laadittu tuulivoimaosayleiskaavan laajennus. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus päätti, ettei hankkeessa sovelleta YVA-menettelyä.

Tuotanto siirretään kantaverkkoon Olhavan I-vaiheessa rakennetun sähköaseman kautta.

Kartalla

Kalajoki Mustilankangas

Suomen suurin tuulivoimapuisto valmistui kesällä 2015 Kalajoen Mustilankankaalle. Tuulivoimapuistoon rakennettiin ensimmäisessä vaiheessa 22 Vestaksen V126-tyyppistä, napakorkeudeltaan140 metristä, teholtaan 3,3 megawatin tuulivoimalaa. 

Hankkeessa on toteutettu YVA-menettely ja alueelle on tehty tuulivoimaosayleiskaava.

Mustilankankaan tuulivoimapuiston toisessa vaiheessa Mustilankankaalle rakennetaan lisää 6 kpl Vestaksen 3,3 MW:n V126 tuulivoimaloita. Uusien voimaloiden perustusten ja nostoalueiden rakentaminen aloitettiin kesällä 2015. Voimalat valmistuvat alkukesästä 2016. Tuulivoimalat nousevat samalle Mustilankankaan kaava-alueelle. Näin ollen tuulivoimapuiston lopullinen koko tulee olemaan 28 tuulivoimalaa ja puiston kokonaisteho 92,4 megawattia.

Tuotanto siirretään kantaverkon Kalajoen sähköasemalle Elenia Oy:n uutta 110 kV voimajohtoa pitkin.

Kartalla

Pori Peittoo

TuuliWatti Oy:n Peittoon tuulivoimapuisto Porissa sijaitsevan Peittoon kierrätyspuiston ympäristössä koostuu 12 tuulivoimalasta. Voimalat ovat tyyppiä Gamesa G128 ja tehoiltaan 4,5 MW. Tuulivoimapuiston kokonaisnimellisteho on 54 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 140 m ja pyyhkäisykorkeus 204 m. Sähköntuotanto Peittoon tuulivoimapuistossa alkoi loppuvuodesta 2013.

Hankkeessa on toteutettu YVA-menettely ja Peittoon kierrätyspuiston alueelle on laadittu osayleiskaava, joka samalla on maankäyttö- ja rakennuslain 77a §:n mukainen tuulivoimaosayleiskaava.

Sähköntuotanto siirretään valtakunnanverkkoon PoriEnergia Oy:n uuden 110 kV voimajohdon kautta.

Kartalla

Pori Tahkoluoto

Tuuliwatin ensimmäinen tuulivoimala sijaitsee Porin Tahkoluodossa. Laitos valmistui Tuuliwatin ensimmäinen tuulivoimala (WinWind 3 MW) sijaitsee Porin Tahkoluodossa. Laitos valmistui syyskuussa 2009 ja oli valmistuessaan Suomen suurin tuulivoimala 100 metrin napakorkeudellaan ja 100 metrin roottorin halkaisijallaan.

Voimala on rakennettu satama-alueelle poikkeusluvalla.

Kartalla

Raahe Sarvankangas

Raahen Piehingin Sarvankankaan alueella käynnistyi 14 tuulivoimalan rakentaminen alkuvuodesta 2016. Syksyyn 2017 mennessä kaikki voimlat ovat valmistuneet ja tuottavat sähköä valtakunnan verkkoon. Rakennetut voimalat ovat Vestaksen toimittamia V126 –voimaloita nimellisteholtaan 3,45 MW ja napakorkeudeltaan 137 m.

Hankkeessa on toteutettu YVA-menettely ja alueelle on laadittu Sarvankankaan tuulivoimaosayleiskaava.

Sähköntuotanto siirretään kantaverkkoon rakennettavan uuden 110 kV voimajohdon kautta.

Kartalla

Salo Märynummi

Suomen tähän asti tehokkaimmat tuulivoimalat nousivat Salon Märynummelle syksyllä 2014, kun alueelle rakennetiin kolme Gamesan G128-tyyppistä 5 MW voimalaa. Samalla kotimaisessa puhtaan tuulivoiman tuotannossa otettiin käyttöön aivan uudenlainen yhteistyömalli: TuuliWatti rakensi yhden voimaloista paikalliselle Restuuli Oy:lle. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto alkoi Märynummella lokakuussa 2014 Carunan 20kV sähköverkkoon.

Märynummen tuulivoimaloiden rakennusluvat on myönnetty suunnittelutarveratkaisuilla.

Kartalla

Siikainen Jäneskeidas

TuuliWatin Jäneskeitaan tuulivoimapuisto sijaitsee Siikaisen kunnassa, noin kuusi kilometriä Siikaisten kylältä länteen. Tuulipuistossa on Vestaksen V126-tyyppiset, 140 metriä korkeat 3,3 MW tuulivoimalat. Puiston kokonaisteho on 26,4 megawattia. 

Rakentaminen alkoi keväällä 2014. Tuulivoimapuisto valmistui kesällä 2015.

Alueelle on laadittu Jäneskeitaan tuulivoimaosayleiskaava. Varsinais-Suomen ely-keskus päätti, että hankkeessa ei sovelleta YVA-menettelyä.

Tuotanto siirretään valtakunnanverkkoon Carunan 110 kV johdon varteen tuulivoimapuistoon rakennetun sähköaseman kautta.

Kartalla

Simo Leipiö

Simon Leipiön tuulivoimapuisto valmistui talvella 2014. Tuulipuisto koostuu neljästä Gamesan 4,5 MW:n G128-tyypin tuulivoimalasta, eli koko tuulivoimapuiston nimellisteho on yhteensä 18 MW. Tuulivoimalaitosten napakorkeus on 140 m ja roottorin halkaisija 128 m.

Simon Leipiön tuulivoimapuiston rakennusluvat on myönnetty suunnittelutarveratkaisulla. Lapin ely-keskus päätti, ettei hankkeessa sovelleta YVA-menettelyä.

Tuulivoimapuisto on liitetty omalla sähköasemalla suoraan alueen halki kulkevaan kantaverkon 110 kV voimajohtoon.

Kartalla

Simo Leipiö II, Halmekangas ja Onkalo II

TuuliWatti aloitti kolmen tuulivoimapuiston rakentamisen Simon kuntaan Onkalon, Halmekankaan sekä Leipiön alueille. Onkalonperälle nousee 3 voimalaa, Halmekankaalle 11 ja Leipiön laajennukselle 13 voimalaa.

Rakentaminen käynnistyi syyskuussa 2015. Tuulivoimaloiden pystytys aloitettiin kesällä 2016 Leipiöstä, jatkuen Halmekankaan ja Onkalon voimaloiden pystytyksillä.Kaikki voimalat olivat tuotannossa kesän 2017 aikana.

Rakennettavat voimalat ovat tyyppiä Vestas V126 (3,45 MW) napakorkeudeltaan 147 m, jolloin pyyhkäisykorkeus on 210 m.

 

Hankkeessa on toteutettu YVA-menettely ja alueelle on laadittu Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimaosayleiskaavat:

Sähköntuotanto siirretään TuuliWatti Oy:n uuden 110 kV voimajohdon kautta Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksen sähköasemalle ja edelleen valtakunnanverkkoon. Sähköasemat ovat Leipiössä ja Halmekankaalla.

Kartalla

Simo Onkalonperä-Putaankangas

TuuliWatin ensimmäinen tuulivoimapuisto Simon Onkalonperällä ja Putaankankaalla valmistui keväällä 2012. Se koostuu yhteensä kuudesta Vestas V112 –voimalasta. Voimalan nimellisteho on 3 MW ja koko puiston nimellisteho siten yhteensä 18 MW. Voimaloiden napakorkeus on 119 m ja pyyhkäisykorkeus 175 m.

Simon Onkalonperän-Putaankankaan tuulivoimapuiston rakennusluvat on myönnetty suunnittelutarveratkaisulla. Lapin ympäristökeskus päätti, ettei hankkeessa sovelleta YVA-menettelyä.

Sähköntuotanto siirretään valtakunnanverkkoon Rantakairan Sähkön Simon sähköaseman kautta.

Kartalla

Tervola Varevaara

Tervolassa sijaitseva Varevaaran tuulivoimapuisto vihittiin käyttöön 10.4.2013. Tuulipuisto koostuu kymmenestä teholtaan 3 MW tuulivoimalasta, jolloin puiston kokonaistehoksi muodostuu 30 megawattia. Tuulivoimalaitosten napakorkeus on 140 metriä ja roottoreiden halkaisija 112 metriä. Varevaaran tuulipuiston vihki käyttöön ministeri Lauri Tarasti.

Varevaaran tuulivoimapuiston alueelle on laadittu tuulivoimaosayleiskaava. Lapin ympäristökeskus päätti ettei hankkeessa sovelleta YVA-menettelyä.

Tuulivoimapuisto on liitetty omalla sähköasemalla suoraan alueen halki kulkevaan kantaverkon 220 kV voimajohtoon. 

Kartalla

Tornio Kitkiäisvaara

TuuliWatti Oy:n Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto sijoittuu noin 40 km Tornion keskuksesta pohjoiseen lähelle Ylitornion rajaa. Tuulivoimapuisto koostuu kahdeksasta Gamesa G128 voimalasta nimellisteholtaan 4,5 MW. Voimaloiden napakorkeus on 140 m. Kokonaisnimellisteho on 36 MW. Tuulivoimapuisto vihittiin käyttöön keväällä 2015.

Kitkiäisvaaran tuulivoimapuiston alueelle on laadittu tuulivoimaosayleiskaava. Lapin ely-keskus päätti ettei hankkeessa sovelleta YVA-menettelyä.

Tuotanto siirretään valtakunnanverkkoon Tornionlaakson Sähkö Oy:n 110 kV johdon varteen tuulivoimapuiston läheisyyteen rakennetun sähköaseman kautta

Kartalla

Hankkeet

TuuliWatti tuottaa nykyaikaisella teknologialla puhdasta kotimaista sähköä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yhtiö kehittämää ja rakentaa tuulipuistoja maa-alueille. Nykyiset investointisuunnitelmat huomioiden, vuoden 2017 loppuun mennessä TuuliWatin tuotantokapasiteetti yltää kaikkiaan 1,4 terawattituntiin. Tämä vastaa 650 000 kerrostaloasunnon sähkönkulutusta.